|
|
|||
|
08.10.2006 - 21:28
I just came from silent candle demonstration which was arranged in front of Russian embassy because of Anna Politkovskaja. I'm glad that there were so many people, so many friends (almost 2000 people, they just said in news.) I'm still kind of confused about this murder but I try to say something. I need to say something. Even when I know everything sounds kind of stupid now.
Laura Rantanen
kirjoitti 09.10.2006 - 14:35
Mä olen kans yhä shokissa. Ihan sananmukaisesti. Yritin kirjoittaa sivuilleni asiasta jotain (Paitsi suhuässät ovat pudonneet jostain syystä pois Tshetsheniasta, joten siellä lukee nyt moneen kertaan Tetenia...) ja myspacen blogiin, mutta aika tyhjää lyö.
En saa oikein keskityttyä mihinkään. Ahdistaa ja itkettää. Pitäis jalostaa tää suru toiminnaksi, mutta ainakin eilinen meni sängyssä pillittäessä, sitä miekkaria lukuun ottamatta... Näin muuten sut siellä, mutta ihmismeri liikkui siihen malliin, että kun kävelin sua kohti, oli virta liikuttanut sut jo jonnekin...
reeta kirjoitti 09.10.2006 - 14:52
Laura, täälläkin on paha mieli. Ja tyrmistys. Ja halu tehdä jotain. Äh, Amnestyn sivuilla voi nyt allekirjoittaa vetoomuksen Vanhaselle, jotta se ottaa ihmisoikeudet puheeksi Putinin kanssa, mutta tekis mieli tehdä vielä jotain muutakin kuin vaan painaa nappia...
Voitas muuten tavata joku päivä.
Laura R
kirjoitti 09.10.2006 - 18:41
Juu, tavataan. Vetoomus on tietty allekirjoitettuna, mutta mulla on ollut vahvasti lauantaista asti sellainen olo tän musertuneen olon lisäksi, et pitäis todellakin TEHDÄ jotain. Oikeasti. En ole vaan keksinyt vielä mitään muuta kuin politikoinnin ja järjestöinnin ja kaikki vastaavat sivistyneet ja _HIITAAT_ tavat vaikuttaa...:( Tuntuu vaan niin riittämättömältä.
Jotain enemmän ja nopeammin näkyvää haluaisin tehdä, vaan kun keksisi mitä:( Mut joo, nähdään. Huomisen oon Tallinnassa, mut sit taas täällä. Ja just huomenna tulis aiheesta telkusta parikin ohjelmaa, mm. Hautala vieraana. Se lohdutti tosiaan hiukan edes, että miekkarissa oli paljon ihmisiä. Ja muutama tuttu Amnesty-naamakin siellä vilahteli. Toivon pilkahduksia. Silti jotenkin toivoton olo. Hitto.
Ritka kirjoitti 10.10.2006 - 15:20
Niin hienosti sanottu Reeta!
Minä tapasin Anna Politkovskajan silloin kun hän oli Suomessa ja arvaa tuliko jo silloin sellainen olo, että en tee kyllä yhtään tarpeeksi. Toisilla ihmisillä vaan on sellainen vaikutus - onneksi. Ritka
|
Kirjoittaja
There's more to life than books, you know, but not much more, not much more (The Smiths) Tällä hetkellä luen...
Sarjakuvablogit
Kirjailijoiden blogit
Yleiset kirjallisuuslinkit
|
||